28.2.2024
Historia
Yrjö Wigren innostui liha-alasta, kun hän toimi juoksupoikana Tampereen kauppahallissa Granbergin liha- ja leikkelemyymälässä. Siihen aikaan herrasväen rouvat toivat tyttärensä halliin ja opettivat, mistä ostokset kannattaa tehdä. Kesällä 1917 entinen juoksupoika osti Tammelan kaupunginosassa sijainneen K.A. Silanderin makkaraliikkeen ja ryhtyi yrittäjäksi. Vuonna 1922 Yrjö Wigren rakensi tehtaan keskelle Tampereen kaupunkia osoitteeseen Läntinenkatu 32, nykyinen Näsilinnankatu. Tehdas oli uudenaikainen: se käytti valmistukseen höyryä ja lienee ensimmäisiä höyrykeittoon siirtyneitä alan yrityksiä.
Yrjö myi tuotteita vain sellaisiin liikkeisiin, joihin halusi. Kerran hän äkkäsi, että sääksjärveläinen
Herkkunakin valmistus vuonna 1960
kauppias myi hänen tuotteitaan alennuksella. Yrjö repi mainoksen pois kaupan ikkunasta ja ilmoitti, ettei Wigrenin makkaroita myydä halvalla!
Yrjö Wigrenin rinnalla työskenteli myös hänen vaimonsa Anna Wigren, joka muistetaan tarmokkaana matriarkkana. Hän oli kuin äiti, joka piti omiensa puolta, neuvoi ja tuki jos meni huonosti. Anna aloitti myös perinteen lahjoittaa joka vuosi leikkeleitä ja kinkunsiivuja kodittomien jouluun.
Wigrenin tehdas toimi keskustassa 1960-luvun alkuun. Sieltä se siirtyi Vihiojantie 2:een Nekalaan. Vuonna 1989 tehdas siirtyi nykyiseen sijaintiinsa Patamäenkatu 2:een. Uusi tehdas oli ensimmäisiä EU-hyväksyttyjä lihanjalostuslaitoksia Suomessa ja laatuaan Pirkanmaan ensimmäinen. Nykyään tehtaalla on käytössä sertifioitu FSSC 22000 laatujärjestelmä.
Wigrenin instituutiosta kertovat neuvotteluhuoneen seinälle ripustetut Anna ja Yrjö Wigrenin muotokuvat. Vanhimmat reseptit ovat peräisin yrityksen alkutaipaleelta, esimerkiksi perinteinen Wigrenin Maksamakkara. Se tehdään yhä entiseen tapaan pitkään padassa keittämällä ja hauduttamalla.
Yrjö Wigren Oy – itsenäisen Suomen ikäinen.
Kuuntele Wigren 1917 radiomainos:
